NÄKÖKULMIA ELINVOIMAAN

Kunnan kehittämisen päätavoite on hyvien elinolosuhteiden takaaminen asujaimistolle kodin sijainnista riippumatta. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista vain kehittämällä elinvoimaisuutta. Kun aivan samanlaisia oloja ei voida luoda joka paikkaan, on kyettävä säilyttämään muutama toimiva, palveluja tarjoava kyläkeskus, johon sivukylät ja yksinäistalot tukeutuvat.

Perusrakenteiden, esimerkiksi tiestön, viljelysmaan ja rakennuskannan muuttaminen on joko mahdotonta tai vaivalloista ja kallista. Kehittämisessä joudutaankin aina ponnistamaan olevasta tai ottamaan se ainakin huomioon. Etäisyydetkin ratkaisevat – huomattava on esimerkiksi, että Pälkäneen kuntalaisia asuu reilusti kauempana kuin on kaksinkertainen Onkkaala–Kangasala-matka. Elinvoiman ja hyvinvoinnin aikaansaanti onkin varsin erilainen haaste kunnan eri osissa. On selvää, että vaikkapa yritystoiminnan edellytysten tarjoaminen keskustassa, hyvien kulkuyhteyksien varressa ja lähellä maakuntakeskusta, on sekä kannattavaa että koituu kaikille kuntalaisille hyödyksi. Yrittämisen edellytyksiä on luotava myös heikompien kulkuyhteyksien varteen. Sellaisiksi kyläkeskuksiksi valikoituvat ainakin Aitoo, Luopioinen ja Rautajärvi. Pitkään on jo odotettu ainakin 322-tien kunnostusta, ettei ainakaan huono tie pidättelisi maaseutuun mahdollisesti halajavaa pienyrittäjää.

Osa elinvoimasta on ammennettavissa kauniista luonnosta. Tarjolla on tien varressa sijaitsevaa kauneutta monessa kohdin valtatien ympäristössä ja tien 322 varressa, unohtamatta Kukkian kiertämistä tai Laipan erämaata. Vielä parikymmentä vuotta sitten nykykunnan halkaiseva tiereitti Padasjoelle houkutteli melkoisen määrän matkailuvaunuja ja vaihtelevia kulkureittejä ihailevia moottoripyöräporukoita. Oli oivallinen valinta kulkea vaikkapa Kangasalanharjun maisemista Päijänteen rantaan (tai Tampereelta Lahteen, kuten ennen vanhaan) juuri tuota tylsälle valtatielle vaihtoehtoista reittiä sekä poikkeilla kylissä ja luontokohteissa. Jotkut tekivät matkan jopa linja-autolla, kun ne vielä kulkivat. Tänään matkailija tietää teiden kunnon ja väistää muualle. Elinvoimaa ja markkinointimahdollisuuksia syntyisi, jos tiet palautettaisiin ajettaviksi. Erityisen tyytyväisiä olisivat myös tien 3200 varren linja- ja kuorma-autoyrittäjät, kun kaluston vaurioitumisriskit vähenisivät. Yhteisestä luonto- ja muun matkailun sekä tiestön paketista voisi ehkä myös Padasjoki olla kiinnostunut.

Hyvinvointi ja elinvoima syntyvät myös palveluista. Se, että päivä kuluu palvelujen perässä juoksemiseen, ei tuota kumpaakaan. Elinvoimaa lisäävät lähellä sijaitsevat kaupat ja terveyspalvelut. Kunnan elinvoima riippuu tulevaisuudessa myös maakunta- ja sote-uudistuksista – mikä näyttää taloudellisesti rationaaliselta Tampereen näkökulmasta saattaa hyvinkin tuhota elinvoiman maakunnan rajoilta. Kukahan siitä hyötyy? Ei ainakaan sata tai pari sataa kilometriä päivässä palvelujen takia ajava kuntalainen.

Osaaminen ja elinvoima kulkevat käsi kädessä. Huomio kiintyykin tässä koulutusmahdollisuuksiin. Vaikka yrittäjyyden edellytyksiä syntyisikin eri puolille kuntaa, osa kuntalaisista joutuu matkaamaan pitkästikin ansion haussa. Päivähoito- ja osaamisen kannalta varhaiskasvatusmahdollisuudet kiinnittyvät elinvoimaan yhtä hyvin vanhempien kuin lastenkin jaksamisena, ja niiden hyvä laatu ja kasvattajien osaaminen yhtä hyvin. Jaksamisesta on kysymys myös peruskoulutuksessa, joka pitäisi löytyä sopivalta etäisyydeltä nykypäivän vaatimuksin, lukiosta ja ammatillisista kouluttautumismahdollisuuksista puhumattakaan.

Koko kunnan elinvoimaa löytyy myös kylistä ja kaikenlaisesta yhdessätekemisestä. Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ehkäisten ennalta sairaanhoidon tarvetta. Sopiva tuki yhteiselle toiminnalla kylissä ja liikuntaa sekä hyviä elintapoja edistävälle vapaaehtoistyölle parantavat sekä henkistä että kehon hyvinvointia. Tämänkin elinvoimatekijän kokonaisvaltainen tarkastelu saattaisi olla hyvinkin kannattavaa. Samanlainen tarkastelu olisi paikallaan kunnassa jo olevan elinvoimatekijän, nuorison, kohdalla. Tekemisen vaihtoehtojen kehittäminen voisi hyvinkin palvella tämän tekijän säilymistä maaseutuakin kehittämässä.

 

Kommentointi on suljettu.